• Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää alatunnisteeseen

Linkitin Oy

Työkaveria ei jätetä! Linkitin tukee organisaatioita, johtoa ja henkilöstöä, oli porukkasi iso tai pieni.

  • Etusivu
  • Palvelut
    • Linkitin Pulse
    • Linkitin Beat
    • Lisäpalvelut
  • Meistä
  • Blogi
  • Ota yhteyttä
  • Tietosuojakäytäntö

Töissä tylsää ja uuvuttavaa – tutkimus kertoo parhaat lääkkeet

Linkitin

helmi 01 2021

Töissä tylsää ja uuvuttavaa – tutkimus kertoo parhaat lääkkeet

Pointtini: Yhteenkuuluvuus tepsii tylsistymiseen ja työuupumukseen, kertoo TTL. Sen lisääminen on vaikeaa etäaikoina.

Jouduin pahasti huijatuksi – onneksi! Varhaisteininä liikunta oli minulle puuduttavaa ja pakkoa. Laiska ei jaksa yksinään innostua. Mutta joukkueessa luulin leikkiväni, ja tulin vahingossa myös urheilleeksi. Yhteisessä pelissä tuli yritettyä tavalla, johon en ennen pystynyt (=viitsinyt). Yhteenkuuluvuus tekee ihmeitä.

Porukka kantaa, kun itse ei jaksa. Porukalle antaa, kun itselle ei viitsisi. Totuudet on vahvistettu myös korona-ajan seurantatutkimuksissa. Työterveyslaitoksen ”Miten Suomi voi?” -tutkimus teki mielenkiintoisia havaintoja. Yhteenkuuluvuuden lisääntyminen selitti:

  • 34% tylsistymisen vähentymisestä
  • 27% työuupumuksen vähentymisestä
  • 25% työtyytyväisyyden kohoamisesta
  • 20% työn imun lisääntymisestä

Luvut ovat kovat ja osoittavat, että tähän kannattaa puuttua!

Yhteenkuuluvuus ja oikeudenmukaisuus vahvistavat

Oikeudenmukaisuuden tunteen muutokset selittivät 35% työn imun ja 34% työtyytyväisyyden muutoksista. Epävarmuuden kasvu oli merkittävä tekijä pahentamassa työuupumusta (26%) ja tylsistymistä (13%). Nämä kolme tekijää (yhteenkuuluvuus, oikeudenmukaisuus, epävarmuus) selittivät kaksi kolmasosaa havaituista muutoksista. Etätöissä työhyvinvointi keskimäärin parani, jos nämä asiat on kunnossa.

Muutokset eivät ole suuria, mutta tärkeitä. TTL:n tutkimus osoittaa, kuinka etätyöt ovat monille tarkoittaneet itsenäisempää toimintaa, mikä on torjunut tylsistymistä. Suomalaisen FutuRemote- tutkimuskonsortion tutkimus osoittaa samaa: suomalaiset pystyvät tekemään etätöitä tyytyväisinä ja tehokkaina, kun asiat on järjestetty oikein.

Hyvä hyödyttää

Myönteiset tekijät vaikuttavat myös toisiinsa. Yhteenkuuluvuus vähentää epävarmuutta. Myötätunnon osoittaminen on osoitus siitä, että olemme yhtä.

Oikeudenmukaisuus luo normeja, joiden mukaan tule toimia aina, kun myötätunto keskittyy yksilön auttamiseen juuri nyt. Myötätuntoisessa työpaikassa työntekijät suhtautuvat myös yritykseen positiivisesti ja myönteisyys kestää pitkään. Myötätunto ei ole ainoastaan inhimillistä ja stressiä vähentävää, vaan myös yritykselle kannattavaa.

Myötätunnon välittäminen vaikeutuu etätöissä. Myötätuntoa osoitetaan tässä ja nyt, mikä on piuhojen päässä vaikeampaa. Oikeudenmukaisuus on tunne yhtäläisestä kohtelusta koko ajan: tässä, nyt, vierellä ja tulevaisuudessa.

Tieto ohjaamaan väistämätöntä muutosta

Kun etätyö on yleistynyt ja pitkälti hyväksi havaittu, niin muutosta on turha pysäyttää. Vanhoihin työn malleihin jämähtäminen kuluttaa ihmisiä ja lykkää väistämätöntä. Riskin paikat on kuitenkin tunnistettava ja ongelmat korjattava.

Henkilöstökyselyt ja erilaisten toimintatapojen mittaaminen antavat johdolle näkemyksiä, mihin toimenpiteiden tulisi kohdistua. On pystyttävä arvioimaan, kuinka yhteenkuuluvuus leviää. Olemme Linkitin Oy:ssä kehittäneet analyysimenetelmää, jonka taustalla on meidän ajatuksemme ”Työkaveria ei jätetä”. Testiorganisaatioistamme on löytynyt jo hyviä kehittämisen paikkoja, mikä on erinomainen asia.

Sisäisen viestinnän on saatava kaikki mukaan, kun fyysinen etäisyys nakertaa jaksamista. Kuten uudet tutkimukset ovat osoittaneet, etätyö on useassa asiassa hyvästä. Hyvää on nyt levitettävä, ja riskejä vähennettevä.

Antti Sillanpää

Lisää aiheesta:

https://www.ttl.fi/tutkimushanke/miten-suomi-voi/

https://www.ttl.fi/suomalaiset-ovat-etatoissa-tuotteliaita-ja-tyytyvaisia-mutta-tyoyhteison-fyysinen-etaisyys-nakertaa-jaksamista/

https://www.lut.fi/uutiset/-/asset_publisher/h33vOeufOQWn/content/suomalaiset-ovat-etatoissa-tuotteliaita-ja-tyytyvaisia-mutta-tyoyhteison-fyysinen-etaisyys-nakertaa-jaksamista-%E2%80%93-uusia-tyotapoja-tarvitaan

https://www.aalto.fi/fi/uutiset/suomalaiset-ovat-etatoissa-tuotteliaita-ja-tyytyvaisia-mutta-tyoyhteison-fyysinen-etaisyys

https://drive.google.com/file/d/1avFfLV3_ZGxEwmp65y8G89VDibcXGKXc/view

https://cohumans.net/2020/08/31/webinaari-inhimillisesti-kestava-etatyoelama-miten-kavi-myotatunnolle-ja-eettisyydelle-koronakevaan-tyoyhteisoissa/

https://hyplus.helsinki.fi/joskus-myotatunto-on-oikeudenmukaisuuttakin-tarkeampi-taito-johtajalle/.

https://positivepsychology.com/compassion-at-work-leadership/

https://greatergood.berkeley.edu/article/item/why_compassion_in_business_makes_sense

Photo by Nathan Dumlao on Unsplash

Written by Linkitin · Categorized: Uncategorized · Tagged: epävarmuus, etätyö, kannattavuus, myötätunto, oikeudenmukaisuus, Organisaatio, tehokkuus, työ, yhteenkuuluvuus

tammi 27 2021

Credible Security = Facts + Perceptions

My main point: The goal of a propagandist is to influence information and how it is received by citizens, especially in elections. Cyber ​​security actors have an important role to play in ensuring that citizens have equal access to information and are able to act accordingly. Hostile actors seek to limit access to unbiased information through, among other things, extensive disinformation and the destruction of trust.

The credibility of the U.S. presidential election voting system has been questioned in entirely new ways. Despite the harsh debate, there has been little, if any, evidence. In regards to cyber security, one of the most interesting arguments is the role of Dominion Voting Systems, a company that supplies voting systems, in Joe Biden’s election victory.

On November 12, 2020, President Trump tweeted: ”Report: Dominion deleted 2.7 million Trump votes nationwide.” Sidney Powell, one of Trump’s lawyers, suggested, among other things, that the number of votes received by the Democratic Party on Dominion’s machines increased and that the votes were processed abroad. The allegations also included that the “oligarchs and dictators” set up a company with strong ties to Venezuela, China and Iran. There are also the most peculiar claims about Dominion’s secret algorithms circulating the Internet.

The company’s reputation management has not been able calm the storm. In its response, it has revealed, among other things, its private, American ownership. The Canadian-based company recalls that the election results can be easily checked. And so it has been done. An MSN feature had counted whether Biden had received more votes in constituencies supported by the Dominion system. Regardless of the counting system, Biden was the winner in the review done by ten constituency states. Harri Hursti, an election security expert interviewed by the New York Times in Georgia, believes that Dominion is being blamed for actions that it is not guilty of.

From the perspective of traditional media and fact-checkers, Dominion seems to be telling the truth. However, the company had become a target of Trump supporters already in the previous election. Dominion had donated to the Clinton Foundation, but donations had also been made to Republican Senate Majority Leader. In a project supported by the Clinton Foundation in the Caribbean, Dominion equipment had been used.

Electronic voting possesses its own risks, which are also anticipated. It is common American practice that processes are decentralised. There are more than ten system vendors, three of which are considerably larger. This contributes to reducing the chance that fraud could be inflicted everywhere.

The Fastest Hand Wins

Individuals that seek to defend the truth lag behind when the perpetrator is free to choose its target. Since the information domain is filled quickly, one should, without hesitation, attempt to surpass their shortcomings. In the case of Dominion, it is seen that fact-checking and traditional journalism did not have time to alleviate the outrage. The idea that foreign forces and the opposition had fiddled with voting devices was planted in the susceptible minds of the people. And this case was just one of many complementary conspiracy theories .

People’s opinions are very difficult to alter. Those who make original claims can always demand more evidence. It is often difficult to give evidence of a non-event result. In similar contexts, the Kremlin’s explanations are often such that it disputes the facts presented by others and always demands more information. This cycle of denial and demand for additional information can be extended indefinitely.

Action against the truth is hostile, be it from any direction. To disassemble is easier than to repair. It will take decades to repair the trust that has now been tarnished.

Access to Unbiased or Diverse Information

The distributor of disinformation benefits from being able to decide where and when to start spreading fraudulent information. By preventing people from accessing information, the impact of the attack can be enhanced. Opinions are made so fast that perhaps even a day’s delay can cause irreversible damage. Sharing diverse information during elections is particularly important. This is another reason why the media should ensure its cyber security.

In free societies, there are various routes information can take and its flow is more difficult to prevent. By extensive circulation of disinformation, the assailant can reach the same desired result. The consumers believe it to be true due to the recurrence of similar stories, even if individually they seem inconceivable. Googling ‘Dominion’ will bring up very similar conspiracy theories on the subject.

The corona virus, new pandemics and the possible fears of terrorism bring about new problems to the voting system. Voters or journalists will not be able to meet the candidates. The reduction in natural contact weakens the link between the voter and the politician and underlines the importance of security, fairness and diversity in digital communications.

Social media giants provide us with information, yet whether it is unbiased is unknown. Studies have shown how recommendation algorithms reinforce bubbles. Invisible recommendation algorithms are particularly intimidating because it is not known how they restrict the flow of data. Companies themselves do not currently have enough incentives or regulation to ensure equal and reliable access to information for voters. In addition, we as citizens do not demand better access to information that we do not like. It is natural for us to surround ourselves with like-minded people and content.

Measurable security is only one dimension

I discussed the matter of electronic voting systems with two international experts. They were familiar with the systems and their undeniable advantages. The other turned to me and asked about the Finnish approach. I referred to the Finnish paper-ballot-booth voting system when answering: “We are very conservative in this matter. We have a reliable system and we do not want to give it up. ”

In connection with the previous Finnish elections the Prime Minister’s Office, the Ministry of Justice and the Security Committee launched the “Best Elections in the World” campaign to remind people of the reliability of the system and that one should be proud of our election system. Finland’s simple and traditional way of voting is understood by everyone. Simple matters are easy to explain. What is easy to explain is credible.

Thus, the security of systems must be proven not only by facts but also by intuition and perception. In addition, evidence must be accessible when needed, which is starting to sound like an almost impossible feat. A cyber security system must not only be secure it must also look, sound and feel secure.

Antti Sillanpää

This piece was originally published on recent CyberwatchFinland magazine. More about the topic:

Cyberwatch Finland magazine – 1/2021

https://www.dominionvoting.com/election2020-setting-the-record-straight/

https://www.businessinsider.com/sidney-powell-hypes-election-lawsuit-despite-trump-disowning-2020-11?r=US&IR=T

https://www.reuters.com/article/uk-factcheck-dominion-software-trump-law-idUSKBN27S2Z9

https://www.msn.com/en-us/news/politics/swing-state-counties-that-used-dominion-voting-machines-mostly-voted-for-trump/ar-BB1bxn03

https://www.nytimes.com/2020/11/11/technology/no-dominion-voting-machines-did-not-delete-trump-votes.html

https://en.wikipedia.org/wiki/Dominion_Voting_Systems

https://www.snopes.com/fact-check/rumor-alert-dominion-voting-systems-fraud-claims/

https://www.politifact.com/factchecks/2020/nov/13/facebook-posts/no-evidence-dominion-voting-systems-caused-widespr/

https://www.nbcnews.com/better/lifestyle/problem-social-media-reinforcement-bubbles-what-you-can-do-about-ncna1063896

https://heavy.com/news/dominion-voting-systems-glitch-clinton-pelosi-michigan-georgia/

https://apnews.com/article/fact-check-trump-legal-team-false-claims-5abd64917ef8be9e9e2078180973e8b3

Photo by Element5 Digital on Unsplash

Written by Linkitin · Categorized: Uncategorized · Tagged: cyber, cyber security, elections, informaatio, information, Kyberturvallisuus, propaganda, turvallisuus, vaalihäirintä, vaalit, vaikuttaminen

tammi 18 2021

Strateginen kommunikaatio, yhteispeli ja imurointi

Pointtini: Strateginen kommunikaatio edellyttää, että teot ja tarinat ovat yhtä. Kovimmat kehut tai kärjistykset tulee liittää laajempaan hyvään.

Kolistelen mökillä kovaa vauhtia pölynimurilla. Samsungin isot pyörät hyppivät kynnysten yli, ja välillä matka pysähtyy. Johdot, letkut, siivoja itse solmussa. Inhoan tätä. Siivoaminen on minulle velvollisuus, ei nautinto. Mutta ulkoa on tullut roskia, ja koiramme on sotkenut lisää. Ei tämä sotku kyllä minua vielä haittaisi. Mutta vaimo tulee mökille illalla, ja hän laittaa paikan kiivaasti järjestykseen, ellen ole tehnyt sitä ensin. Se ei olisi hyvä alku hänen viikonlopulleen.

Imurin on siis käytävä, tavaroiden on löydettävä paikkansa nopeasti. Pohdin, että tulisiko minun kehua ahkeruuttani myös hänelle. Mainostaa, että siisti mökki on minun reippaan työni tulosta. Vai olla vaatimattomasti hiljaa pienestä ponnistelustani, ja vain luoda eleettömästi parempia puitteita perheelleni. Kehunko itseäni vai olisinko luonteeltani vähän parempi?

Haiseeko omakehu?

Puhe töistä ja työnjaosta pohdituttaa. Kuinka työpaikoilla voidaan nostaa omia saavutuksia esille niin, että omakehu ei pilaa yhteistä tekemistä? Tuumailuja ehkä auttaa, kun muutamme näkökulmaa niin yksittäiseen imuroijaan kuin yhteiskuntaankin. Kansakunnan tasosta voidaan ottaa helposti mallia, mitä tehdä ja erityisesti mitä varoa.

Suomea sanotaan konsensusyhteiskunnaksi, vaikka se antaa liian siloisen kuvan yhteiskunnan jännitteistä. Asioista on pyritty sopimaan, erityisesti kun Suomi ei ollut vielä maapallon kärkimaita. Sopimisen tapa syntyi varmaankin pakosta, ei ilon kautta. Kansakuntaa on rakennettu, vaikka yksituumaisuutta olisikin ollut vähän. Ryhmät ovat ennenkin nähneet, että heidän etujaan eivät muut aja. Takavuosina kuitenkin nähtiin, että vaihtoehdot olisivat olleet vielä huonompia. Nähtiin, että riidoista huolimatta on tukku asioita, joista voidaan sopia. Konsensuksen tekeminen on aina ollut tuskaa, mutta erikseen ollessa useimmat ryhmät häviävät. Sopimista tuki se, että yhteisiäkin, jaettuja arvoja tai asioita löytyi.

Tällä hetkellä sopiminen ei ole kansainvälisesti suosiossa. Omia hyviä tekoja kehutaan vähemmän, kun keskitytään haukkumaan toisia. Ryhmät eivät näe toisissa mitään samaa kuin itsessä, joten kompromisseille ei nähdä samaa tarvetta. Yhteistä tavoitetta tai puolustamisen tarvetta ei ole. Repivälle riidalle on entistä vähemmän pidäkkeitä. Yhteiskunnan hyvä tila otetaan annettuna, ja siltä pyritään saamaan etuja omalle joukolle. Tältä se ainakin kuulostaa ryhmän ulkopuolisen korvin.

Strateginen kommunikaatio: teko – laajempi kokonaisuus – yhteinen narratiivi

Hajottamista tai toisaalta omien saavutusten korostamista katsotaan erityisesti työyhteisöissä pahasti. Tällaiset puheet näyttäytyvät itsekkäinä, vaikka tavoitteena olisi koko joukon menestyminen. Kovimmat kehut tai kärjistykset tuleekin liittää laajempaan hyvään, jos tavoitteena on pitää yhtä. Laajempi yhteys ei saa jäädä epäselväksi kenellekään.

Toimiva yhteiskunta on yhteispelin tulosta. Meidän tulisi arvostaa omia, yhteisiä ja sen toisenkin ryhmän panosta tässä kaikessa. Meidän tulisi tietää, mitä me yksin ja yhdessä olemme tehneet. Mutta kuka kertoo, mitä hyvää olemme tehneet? Mitä hyvää se toinen porukka on saanut aikaiseksi?

Meidän tulisi kehua itseämme, ja meidän tulisi löytää kehumisen aihetta siitä toisestakin yksilöstä. Esimerkiksi valtion tulisi viestiä johdonmukaisesti, miten tähän hyvään on päädytty. Hieno esimerkki on Suomi 100 -juhla, joka ei ollut pönöttävä juhlakonsertti ensimmäiselle sadalle vuodelle. Tapahtumien summa oli lähtölaukaus seuraavien sadan vuoden menestykselle. Itsemme kehuminen ei ole syntiä, kun se perustuu faktoihin. Meidän on muistettava saavutettu hyvä, kun pyrimme parempaan. Strategista kommunikointia on kertoa oma tulevaisuuteen uskova ja koko porukan kokoava tarina.

Takaisin lomapaikkaan: koira iskee imurinjohtoon hampaat irvessä. Käsken irrottaa, mutta eläin ei usko. Vakuuttelut myöhemmästä ruokahetkestä eivät paina, kun on mahdollisuus ankaraan painiin mölyävän letkukasan kanssa. Kiittelen itseäni, kun tehtävä tuli ajoissa hoidettua.

Kerroin vaimolle, että olin siivonnut. Kehuin itseni lisäksi myös vähäsen Samsungin imuriakin sen imutehosta. Ja, että koirakin yritti ihan tosissaan, omalla tavallaan. Strateginen kommunikaatio teoissa ja tarinoissa. Vahvistin sanoillani ja teoillani narratiivia, kuinka mökillä on mukavaa.

Antti Sillanpää

Photo by Andrew Beierle from https://freeimages.com

 

 

Written by Linkitin · Categorized: Uncategorized · Tagged: strateginen kommunikaatio, työnjako, viestintä, yhteiskunta

tammi 04 2021

Etätyöläisen ulkoistettu itsekuri – miksi koirien tulisi joskus tehdä päätökset puolestasi

Pointtini: Hajautetuissa tiimeissä itseohjautuvuus paranee jo pienillä toimilla

Naapurustoni reippailee nykyään kelissä kuin kelissä. Ulkoilua vesi-, lumi-, räntäsateessa, sinnikästä ja säännöllistä. Ihailen itsekuria, jonka ansiosta naapurit pitävät itsensä kunnossa. Ihailen myös, kuinka itsekuri on ulkoistettu – koirille.

Etätöissä ja hajautetuissa organisaatioissa kannattaa käyttää samaa periaatetta. Tässä postauksessa ehdotan, että vähempikin itsekuri riittää, jos kuria itsestä voi antaa muille! Perustelen seuraavilla riveillä tärppilistaa:

  1. Pilko tavoitteita pieniksi askeliksi, kannusta muita samaan.
  2. Kerro tavoitteistasi ja teoistasi etäkokouksissa.
  3. Kysele muiden tekemisistä, kukaan ei saa jäädä yksin!
  4. Pysy aikatauluissasi, joissa on työ-, liikunta- ja kommunikaatiospurtit.
  5. Sammuta ylimääräiset laitteet.

Hyvät suoritukset edellyttävät intoa jatkaa, vaikka mukavuudenhalu veisi kohti sohvaa. Oman luonteeni toteuttaminen tarkoittaisi, että söisin suklaata 24/7. Mikä ratkaisuksi? Taluttaako omistaja koiraa vai koira omistajaa? Ehkä on parempi, että en tee sitä mitä haluan, vaan mitä koira haluaa. Koira on hoitanut päätöksen puolestani, ja se on hieno juttu.

Ulkoistettu itsekuri ei kuulosta rohkealta, mutta on itse asiassa kätevää. Sisäinen palo vie sankarit maailmanhuipulle, mutta meille tavallisille riittää vähempikin. Jos vain tuloksista palkitaan, niin ulkoistettu itsekuri toimii yhtä hyvin kuin perinteinen sisukin. Kroppani ei kysele, miksi liikun. Se kysyy vain, liikunko.

Koiranulkoilutus ja bussille juokseminen ovat ihan yhtä päteviä liikunnan syitä kuin kunnianhimokin.

Itsekuri vai esimerkin voima

Työpaikoilla joukkoistamme henkisen selkärankamme. Oma ryhti paranee muiden esimerkistä. Tässä ei tarvita välttämättä johtajien valvovaa katsetta. Tulokset paranevat, jos/kun kaveritkin tsemppaavat.

Ulkoistettu itsekuri on vaikeampaa etätöissä kuin perinteisellä työpaikalla. Konttorilla tiimikavereiden ponnistelu toimii vahvemmin esimerkkinä kuin etäkokousten kasvogallerian ihmettely. Koska etätyössä näemme vähemmän toistemme työtä, siitä on puhuttava sitäkin vaikuttavammin.

Kun tavoitteet ovat pieniä ja konkreettisia, niistä on helpompi puhua. Kannustavuuskin lisääntyy, kun oma ja työtovereiden toiminta puhutaan näkyväksi. Jos tiimiläisten esimerkkejä ei näe eikä kuule, niistä ei saa yllykettä.

Ranskalaisinsinööri, sosiaalipsykologian perustajiin kuuluva Maximilian Ringelman havaitsi tämän tutkimuksissaan vuosina 1882 – 1887. Hän selvitti hevosten vetokykyä –  tai ennemmin vetohalua. Aluksi mitattiin eläinten voimia yksittäin ja sitten erilaisissa yhdistelmissä. Yksin hevonen antoi kokeessa itsestään enemmän kuin kaksi heppaa vetämässä samaa yhdessä. Ringelmann toisti tämän ihmisillä. Köydenvetäjien teho yksilöinä putosi, mitä enemmän porukkaa oli.  Jos yksinään mies antoi kaikkensa, niin parina yksilöt antoivat vain 93% kaikestaan ja triona 85%.

Sosiaalinen löysäily

Vetoporukoissa siis laistettiin, koska laiskottelusta ei jäänyt kiinni. Rolf Dobelli lainaa kirjassaan Selkeän ajattelun taito tutkimuksia sosiaalisesta löysäilystä. Hänen tiivistelmänsä mukaan porukassa löysäillään, kun yksilön suoritus katoaa ryhmän toimintaan.

Selkärangan ulkoistamista voi toteuttaa myös itselle asettamilla säännöillä. Kyky jatkuvaan, vakaaseen suoritukseen on nyt koetuksella. Selkeät rutiinit työpäivän kulkuun auttavat, kun katse alkaa harhailemaan. Epävarmuuden vallitessa tutut peukalosäännöt voivat olla paras ohje. Rutiineja voimistaa, jos aikataulut ovat näkyvillä, ja tavoista on muillekin kerrottu.

Tapamme järjestellä töitä ei palaa enää koronaa edeltävään aikaan. Kokeilemme nyt uusia keinoja pärjätä yksilöinä ja ryhminä. Työpaikkojen dynamiikka jatkaa muutostaan.  Digitalisaatioloikasta on seurannut työnjärjestelyravi. Toivottavasti pysymme siinä ohjastajan paikalla.

Antti Sillanpää

Lisää aiheesta:

https://www.davidafields.com/walk-the-dog-backwards-accomplish-far-more-with-less-effort

https://en.wikipedia.org/wiki/Max_Ringelmann

Rolf Dobelli, Selkeän ajattelun taito, 2012 (Die Kunst des klaren Denkens, 2011), HS kirjat

https://www.higheredjobs.com/articles/articleDisplay.cfm?ID=1411

Thomas Kahnemann, Ajattelu, nopeasti ja hitaasti, 2013 (Thinking, Fast and Slow, 2013), Terra Cognita

Photo by Kameron Kincade on Unsplash

 

Written by Linkitin · Categorized: organisaatio · Tagged: esimerkeistä oppiminen, itsekuri, itseohjautuvuus, johtaminen, Organisaatio, työkaverit, työyhteisö

joulu 08 2020

Diagnoosina Teams ja Zoom -allergia

Pointtini: etätyön viestintä-ähkyyn löytyy lääkkeitä

Aiemmin menit töihin ja kokouksiin autolla tai bussilla, mutta nyt sinua kuljettaa ihmeaine Zoomskypeteamslyncwhatsapp. Se on paljon tehokkaampi kuin aiempien kulkupelien menovesi. Päivässä menet ehkä kymmeneen kokoukseen maisemia vaihtamatta. Päivä – jos se joskus päättyy – on raskas, ja syöminenkin unohtui. Viestintä täytti sen. Ja huominen näyttäytyy samanlaisena päättymättömänä matkana.

Onko tuttua? Etätyöskentely tuo meille lisää vapaa-aikaa mutta samalla kuitenkin vie kaiken ajan. Tuo zoomskypeteamsjne. antaa aluksi ikään kuin enemmän happea hengitettäväksemme mutta sitten sekin poltetaan. Lisää ilmaa, huutaa konttorityöntekijä huimauksessaan!

Tilanne paranee, kun organisaatioissa on yhteinen käsitys:

  • miten keskustelussa saadaan kaikki osalliset mukaan ja varmistetaan keskustelun kaksisuuntaisuus
  • miten ja missä yhteyksissä työhön liittymättömistä henkilökohtaisista, tehtäviin liittyvistä ja organisaatioon liittyvistä asioista keskustellaan
  • kuinka varmistetaan, että käsitellyt asiat menivät perille organisaation eri osiin
  • kuinka varmistetaan, että on olemassa niin työ kuin vapaa-aikaakin.

Liika viestintä?

Etäilyyn lähdettiin siitä oletuksesta, että työntekijät muokkaavat itsenäisesti omat aikataulunsa. Tämä mahdollistaa paremmin vaikkapa kaupassakäynnin tai ulkoiluhetken päivän lomassa. Mutta tämä johti sitten – syyttä tai syystä – epäilyihin vapauden väärinkäytöstä. Suurempi ongelma on kuitenkin se, että joillekin on vaikea toimia yksin. Ja heille on niin yhteisön kuin esimiesten tuki erityisen tärkeää. Eikä se soolona toimiminen helppoa ole kenellekään työporukkaansa tottuneelle. Liian suuri etäisyys on varmasti vähentänyt tuottavuutta monessa paikassa.

Etäisyyttä lähdettiin monessa paikassa nopeasti kuromaan umpeen, sillä yhteinen toiminta liimaa joukkoa kasaan. Kun perinteisellä 2019-luvulla pystyttiin läpikäymään myös askarruttavia työasioita, niin uudella ajalla virtuaalikahvittelulle on ollut paikkansa. Muodollinen viestintä täydentyi jatkuvalla digiläsnäololla. Monissa paikoissa on ehkä menty liiankin pitkälle, jos tapaamiset ovat jäsentymättömiä. Kokoukset ja kahvitteluhetket menevät sekaisin ja lomittain. Palavereiden kasaantuminen johtaa myös tehokkuuden ja työilon rapisemiseen: kokouksiin osallistutaan vain näennäisesti, kun samalla hoidellaan kännykällä muita asioita. Toisaalta, jos ollaan vahvasti mukana, niin osallistuminen on intensiivisempää kuin vanhaan normaaliaikaan. Uuvuttavaa.

Yhteiset säännöt, muistiot, hiljaisten tuominen mukaan

Digitaalinen loikkamme on tapahtunut pakosta ja improvisoiden. Uusia järjestäytymisen sääntöjä luodaan, ja monet ideat menevät uusiksi.

Toimiva etätyö edellyttää joukon pitämistä kasassa samalla kun yksilöille tulee antaa henkilökohtaisia joustomahdollisuuksia. Ristiriidalta vältytään, kun parannetaan olennaisen tiedon läpimenoa ja selkeytetään toimintaperiaatteita.

Ihmiset haluavat yleensä kuulua joukkoon ja peilata ajatuksia keskenään. Huolia on kuunneltava, mutta paikalleen ei saa jäädä. Wall Street Journal haastatteli aiheesta professori Tsedal Neelyä Harvard Business Schoolista. Kestävältä ajatukselta näyttää se, että toimijat ovat kirjoittamassa omien sääntöjensä rajoja. Työporukat kokoavat toimintansa normit sekä suositeltavat ja vältettävät toimintatavat.

Yksilön vapaus on todellisempaa, kun rajat ovat tiedossa. Yritykset ja organisaatiot toimivat määritelmällisesti rakenteidensa sisällä. Selkeä viitekehys rajoittaa tekemistä ja luo samalla turvaa. Viestintä ei ole poikkeus.

Myllerrys luo konflikteja, kun ihmisten käsitys sopivasta toimintatavasta poikkeaa voimakkaasti. Samainen professori Neely kirjoitti Harvard Business Reviews’ssa, että uusi tilanne edellyttää vahvaa luottamusta. Aiemmin kaikki pystyivät olemaan asioista selvillä, koska asiat selkiytyivät viimeistään vapaamuotoisessa jutustelussa tauoilla. Nyt asioita kannattaa kerrata ja lähettää säntillisesti muistioita esilletuoduista asioista. Yksinäisyydessä mielikuvitus voi lähteä herkästi laukalle. Tässäkin nopea sisäinen viestintä auttaa. Organisaatioiden läpinäkyvyys vahvistaa joukon luottamusta johtoonsa ja koko toimintaan.

Erityisesti ujompien kokoustelijoiden panosta tulee hakea entistä enemmän, jotta kaikilla olisi selkeä käsitys organisaation tilanteesta. Hiljaisten osaaminen jää nykytilanteessa entistä helpommin piiloon, koska heitä ei edes näe!

Päivän paras tunti – ruokatunti!

Uudessa työnteon mallissa voi olla mahdotonta pitäytyä vanhoissa tutuissa rutiineissa. Tämä on osittain hyvä asia. Etätyö mahdollistaa iloa tuottavia taukoja, mutta riskinä on päivien venyminen. Yhteiset säännöt koskevat myös sitä, kuinka yksilö kohtelee itseään.

Selkeys liittyy työn sisältöön mutta myös tekemisen muotoon. Hyvät rutiinit tuovat selkeyttä työn ja vapaa-ajan välille. Toimintatapoihin kuuluu myös se, että toisten rutiineja kunnioitetaan. Tiimin kokouskäytännöt tai  24/7 viestintä eivät saisi pilata mahdollisuuksia ruokailuun tai iltavapaaseen.

Linkitin yrittää ratkoa näitä ongelmia. Selvitämme, miten keskustelu kulkee ja lähdemme etsimään korjauskeinoja.

Antti Sillanpää

Lisää aiheesta:

https://hbr.org/2020/03/8-ways-to-manage-your-team-while-social-distancing

https://hbr.org/2020/03/15-questions-about-remote-work-answered

https://nakoislehti.hs.fi/ 6.12.2020

https://www.wsj.com/articles/remote-work-is-here-to-stay-bosses-better-adjust-11596395367

https://hbr.org/2020/04/3-tips-to-avoid-wfh-burnout

 

Kuva: Photo by CDC on Unsplash

Written by Linkitin · Categorized: Uncategorized · Tagged: etätyö, johtaminen, Organisaatio, sisäinen viestintä, työhyvinvointi, viestintä

  • « Siirry edelliselle sivulle
  • Sivu 1
  • Sivu 2
  • Sivu 3
  • Siirry seuraavalle sivulle »

Footer

myynti@linkitin.fi

 

© 2020 Linkitin Oy

Hallinnoi evästeiden suostumusta
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Hallitse vaihtoehtoja Hallinnoi palveluita Hallitse {vendor_count} toimittajia Lue lisää näistä tarkoituksista
Näytä asetukset
{title} {title} {title}