Naapurustoni reippailee nykyään kelissä kuin kelissä. Ulkoilua vesi-, lumi-, räntäsateessa, sinnikästä ja säännöllistä. Ihailen itsekuria, jonka ansiosta naapurit pitävät itsensä kunnossa. Ihailen myös, kuinka itsekuri on ulkoistettu – koirille.

Etätöissä ja hajautetuissa organisaatioissa kannattaa käyttää samaa periaatetta. Tässä postauksessa ehdotan, että vähempikin itsekuri riittää, jos kuria itsestä voi antaa muille! Perustelen seuraavilla riveillä tärppilistaa:

1. Pilko tavoitteita pieniksi askeliksi, kannusta muita samaan.
2. Kerro tavoitteistasi ja teoistasi etäkokouksissa.
3. Kysele muiden tekemisistä, kukaan ei saa jäädä yksin!
4. Pysy aikatauluissasi, joissa on työ-, liikunta- ja kommunikaatiospurtit.
5. Sammuta ylimääräiset laitteet.

Hyvät suoritukset edellyttävät intoa jatkaa, vaikka mukavuudenhalu veisi kohti sohvaa. Oman luonteeni toteuttaminen tarkoittaisi, että söisin suklaata 24/7. Mikä ratkaisuksi? Taluttaako omistaja koiraa vai koira omistajaa? Ehkä on parempi, että en tee sitä mitä haluan, vaan mitä koira haluaa. Koira on hoitanut päätöksen puolestani, ja se on hieno juttu.

Ulkoistettu itsekuri ei kuulosta rohkealta, mutta on itse asiassa kätevää. Sisäinen palo vie sankarit maailmanhuipulle, mutta meille tavallisille riittää vähempikin. Jos vain tuloksista palkitaan, niin ulkoistettu itsekuri toimii yhtä hyvin kuin perinteinen sisukin. Kroppani ei kysele, miksi liikun. Se kysyy vain, liikunko.

Koiranulkoilutus ja bussille juokseminen ovat ihan yhtä päteviä liikunnan syitä kuin kunnianhimokin.

Itsekuri vai esimerkin voima

Työpaikoilla joukkoistamme henkisen selkärankamme. Oma ryhti paranee muiden esimerkistä. Tässä ei tarvita välttämättä johtajien valvovaa katsetta. Tulokset paranevat, jos/kun kaveritkin tsemppaavat.

Ulkoistettu itsekuri on vaikeampaa etätöissä kuin perinteisellä työpaikalla. Konttorilla tiimikavereiden ponnistelu toimii vahvemmin esimerkkinä kuin etäkokousten kasvogallerian ihmettely. Koska etätyössä näemme vähemmän toistemme työtä, siitä on puhuttava sitäkin vaikuttavammin.

Kun tavoitteet ovat pieniä ja konkreettisia, niistä on helpompi puhua. Kannustavuuskin lisääntyy, kun oma ja työtovereiden toiminta puhutaan näkyväksi. Jos tiimiläisten esimerkkejä ei näe eikä kuule, niistä ei saa yllykettä.

Ranskalaisinsinööri, sosiaalipsykologian perustajiin kuuluva Maximilian Ringelman havaitsi tämän tutkimuksissaan vuosina 1882 – 1887. Hän selvitti hevosten vetokykyä –  tai ennemmin vetohalua. Aluksi mitattiin eläinten voimia yksittäin ja sitten erilaisissa yhdistelmissä. Yksin hevonen antoi kokeessa itsestään enemmän kuin kaksi heppaa vetämässä samaa yhdessä. Ringelmann toisti tämän ihmisillä. Köydenvetäjien teho yksilöinä putosi, mitä enemmän porukkaa oli.  Jos yksinään mies antoi kaikkensa, niin parina yksilöt antoivat vain 93% kaikestaan ja triona 85%.

Sosiaalinen löysäily

Vetoporukoissa siis laistettiin, koska laiskottelusta ei jäänyt kiinni. Rolf Dobelli lainaa kirjassaan Selkeän ajattelun taito tutkimuksia sosiaalisesta löysäilystä. Hänen tiivistelmänsä mukaan porukassa löysäillään, kun yksilön suoritus katoaa ryhmän toimintaan.

Selkärangan ulkoistamista voi toteuttaa myös itselle asettamilla säännöillä. Kyky jatkuvaan, vakaaseen suoritukseen on nyt koetuksella. Selkeät rutiinit työpäivän kulkuun auttavat, kun katse alkaa harhailemaan. Epävarmuuden vallitessa tutut peukalosäännöt voivat olla paras ohje. Rutiineja voimistaa, jos aikataulut ovat näkyvillä, ja tavoista on muillekin kerrottu.

Tapamme järjestellä töitä ei palaa enää koronaa edeltävään aikaan. Kokeilemme nyt uusia keinoja pärjätä yksilöinä ja ryhminä. Työpaikkojen dynamiikka jatkaa muutostaan.  Digitalisaatioloikasta on seurannut työnjärjestelyravi. Toivottavasti pysymme siinä ohjastajan paikalla.

Antti Sillanpää

Lisää aiheesta:

https://www.davidafields.com/walk-the-dog-backwards-accomplish-far-more-with-less-effort

https://en.wikipedia.org/wiki/Max_Ringelmann

Rolf Dobelli, Selkeän ajattelun taito, 2012 (Die Kunst des klaren Denkens, 2011), HS kirjat

https://www.higheredjobs.com/articles/articleDisplay.cfm?ID=1411

Thomas Kahnemann, Ajattelu, nopeasti ja hitaasti, 2013 (Thinking, Fast and Slow, 2013), Terra Cognita

Photo by Kameron Kincade on Unsplash

The post Etätyöläisen ulkoistettu itsekuri – miksi koirien tulisi joskus tehdä päätökset puolestasi appeared first on Linkitin Oy.

Olin aikoinani uutistuottajana televisiossa. Loistohomma! Tunsin olevani tärkeiden asioiden lähellä. Pääsin tyydyttämään yleisön tiedonnälkää omalta osaltani. Tilanteet muuttuivat ja vauhti tuntui jännittävältä. Kova vauhti johti myös virheisiin, jotka tietysti harmittivat. En tiedä lohdutinko enempi itseäni kuin muita tokaisemalla: ”Huomenna on jälleen uusi päivä – tehdä virheitä.”

Pyritkö sinä täydellisyyteen? Tämä tapahtuu usein sanojen tasolla, mutta todellisuudessa teot jäävät vaillinaiseksi. Suoritus jää vajaaksi, mikä tietysti harmittaa. Sen verran yritystä ehkä on, että voidaan hieman hurjemmin vaatia muiltakin.

Johtajilta vaadimme helposti täydellisyyttä, vaikka eihän siitäkään mitään tule. Erityisesti julkisuuden henkilöiden ja oman pomoportaan vajavaisuuksista revitään niin huumoria kuin hiuksia päästä.

Jotkut – mutta onneksi harvemmat kuin mediajulkisuuden perusteella voitaisiin päätellä – todella panostavat 100%:n suorituksiin. Vaatimustaso on heillä hurja. Onnistumiset voivat seurata toisiaan, koska elämä on asetettu tavoitteiden mukaisesti. Vaikka mitattavissa kohdissa onnistumisia tulisikin, ongelmat voivat ilmaantua muualla. Tämä on kolmas klappi onnistumisten ja tavoitteiden välillä.

Mahdottomia vastaan ei kannata taistella. Jos menee pieleen vaikka kunnolla yritti, niin sitten menee. Moka on mahdollisuus.

Pyrkimys epätäydellisyyteen voi tuoda parempia tuloksia kuin pyrkimys täydellisyyteen. (Olen ensimmäisestä kokemusasiantuntija, mutta tunnen käsitteenä tuon toisenkin.) Täydellisyyden tavoittelu jarruttaa vauhtia ja jopa pysäyttää etenemisen. Mikäli tavoitteet ovat korkealla, mutta sinne edetään reippaasti, voidaan päästä pitkälle. Tärkeää on tässä epätäydellisellä matkalla olla mieli avoimena uuden oppimiselle.

Yksilötasolla epäonnistumisen voiman kiteytti koripallon supertähti Michael Jordan “Olen heittänyt ohi 9000 kertaa urallani. Olen hävinnyt lähes 300 ottelua. 26 kertaa minun piti heittää voittava kori, mutta heitin ohi. Olen elämässäni mokannut uudelleen, uudelleen ja uudelleen. Siksi menestyn.” ¹

Työssä oppiminen on usein sitä, että ei tee samaa virhettä uudelleen. Kannattaa siis tehdä uusia virheitä, ei vanhoja. Opimme eniten, kun uusissa ja epätäydellisissä tilanteissa teemme virheitä, jotka eivät kuitenkaan koettele liikaa. Epäonnistumisten tulisi tapahtua siten turvallisessa ympäristössä. Ensilinjassa toimivat pelastajat tai vaikkapa synnytyksessä oleva kätilö ovat henkilöitä, joiden yksittäinen teko voi ratkaista elämän tai kuoleman. Mutta yleensä näin ei ole.

Useimmat työyhteisöt ovat sellaisia, joissa yksittäinen virhe ei aiheuta merkittäviä ongelmia. Vasta virheiden kasaantuminen aiheuttaa todellisia tuhoja ja tappiota. Tuho on monen tekijän summa, ja tilanne on usein vielä pitkään muhinut.

Riittävän hyvää onnistumista riittävän usein

Me emme tarvitse yrityssankareita, vaan hyvin toimivia yksilöiden verkostoja. Henkilöt tietävät mihin suuntaan organisaatio tai työryhmä on menossa, ja itse omilla toimillaan edesauttavat sitä. Yksilöiden välinen viestintä tavoittaa kohteensa riittävän nopeasti.

Kaikkea ei siis tarvitse korjata. Menestys syntyy, kun tarpeeksi hyvä onnistuminen jatkuu kerta toisensa jälkeen. Pieleen menneet asiat olisivat usein korjaantuneet paremmalla viestinnällä ja yhteisellä ymmärryksellä. Ja jos menee pieleen, kannattaa siitäkin viestiä nopeasti ja kattavasti.

Tässä auttavat Linkitin Oy:n uudenlaiset palvelut organisaatioiden johdolle ja henkilöstöhallinnolle. Haluan tukea päätösten läpimenoa, tehokkuutta ja henkilöstön hyvinvointia verkostoanalyysin keinoin. Vuodet journalismin ja tutkimuksen parissa sekä virkamiestehtävät loivat pohjan, jolle tätä palvelua rakennetaan. Sloganimme ”Työkaveria ei jätetä” kuvaa sitä, että ryhmä saa parhaan tuloksen, kun kaikki ovat mukana. Jokainen meistä soutaa samaa venettä, vaikka joskus töppäillenkin.

Meillä on pian tulossa testivaiheeseen palvelu, jossa analysoimme viestinnän toimivuutta. Etätyötä tai hajautettua työtä tekevä organisaatio saa kuvan siitä, miten viestintä etenee. Pilottiorganisaation näkökulmasta tuote on hyvinkin valmis, mutta palvelun tuottaminen vaatii enemmän käsityötä meidän puoleltamme. Pilottiyritykset saavat valmiin tuotteen 50%:n alennuksella valmiiseen palveluun verrattuna. Tätä kirjoittaessa meillä on vielä mahdollisuus ottaa kaksi organisaatiota mukaan. Tarjous päättyy pilottien päätyttyä.

Jos kiinnostaa, laita viestiä antti.sillanpaa@linkitin.fi tai soita.

¹) https://www.youtube.com/watch?v=GuXZFQKKF7A

The post Moka on mahdollisuus appeared first on Linkitin Oy.